Toteamuksia ja ompeluksia

Tässä on kuulkaas käymässä ihan selkeästi niin, että trikoo ja muut venyvät matskut on vallanneet ihastuspinta-alaa lempikangasvalikoimista. Puuvilla tuntuu jääneen jo häviölle :D

Tässä viimepäivien surautuksia, sekä itselleni, että asiakkaalle.

 

Tämä pöllö-ihanuus on asiakkaalle. Vaikka kuosi on jo lähes turhankin vilisevä mun makuuni, niin tykkään silti! Ja Pipanahan ihastui kanssa. Onneksi tätä löytyi joulureissulla lisää Metsolan kivijalasta ja Pipana saa omansa piakkoin :)

 

Pipaset menee myös asiakkaalle.

 

Tein myös toisesta paitakankaasta pipoja nelkä kappaletta. Osaan tein erillisen kaitaleen suuaukolle ja siten sain käytettyä koko kankaan mahdollisimman hyvin. 

Paita jäi harmittavasti pois kuvista, editoin sen tänne a.s.a.p :)

 Mutta tämä Sari Ahokaisen Poni on jotain mihin hullaannuin pöhkönä. Pyörittelin ja jemmasin tätä aikani ja päätin sitten, että teen kyllä itselleni jotain ja paidaksihan päätyi :) Asiakkaan paitoja tehdessä muokkasin samalla omaa henk.koht. paitakaavaani ja sain sen nyt valmiiksi. Istuvuus oli aika pienestä kiinni: olkasaumat kohdilleen ja kiva hoksaus tehdä helmaosaan vähän enemmän muotoa ja pituutta.

 

Hunajakenno on tämän hetken ehdoton lemppari. Sillä saa vaatteeseen myös ilmettä lisää ja pidän jäljestä valtavasti. Kyllästyin nääs kaksoisneulailuun jo aikaa sitten ja yksi painavin syy sille oli myös se, että siistin jäljen saaminen oli kauheeta tuskaa. Kone ei jostain syystä totellut koskaan ja säätöjen hakeminen vei yhtä kauan, kuin yhden vaatteen tekeminen kaavoituksesta lähtien loppuun. Hermohan siinä menee :D

 

 Myös tämän norsu-trikoon päätin omia sittenkin itselleni myös :D
Mutta hei, jo syksyllä tuijottelin taas vaatekaappiani ja huokailin surkeana. Kyllästyminen tapissaan ja... Siitä se ajatus sitten lähti.

 Sitten käy näin, kun suristelee illan viimeisiä silmät sikkuralla :D En käsitä yhtään miten kokolappu eksyi toistakyt senttiä hukkaan ja sen päälle huristelin vielä reunamustakin ohi. Onneksi oli helposti korjattavissa!

Mutta tämän norsun kanssahan kävi vähän hassusti juu. Mie mitään pakanleveyksiä siinä rakastus-huokaillessani muistanut edes katsella ja leikkuuvaiheessa, täyteen työpöytään raivatulla alueella en tajunnut ollenkaan tarkistaa mittoja. Vasta hihojen kohdalla hotsin, että voivannnvvvv :D
Mutta kuten Iitu jo Facen albumiin totesi, tuo vinkaushan sopii vaan meininkiin. Täällä häärää vinksinvonksin emäntä ja työhuone ..no ja vähän kaikki on ihan sitä samaa plaatua joka puolella!

Faceen minua pääsee seuraamaan avoimeen työ & touhuilu-profiiliin tästä:

https://www.facebook.com/milonahellapuusadekallio

Ja tykkäilemaan pääsee Hellapuun omalle sivustolle tästä linkistä. Tervetuloa molempiin :)

https://www.facebook.com/Hellapuu